Adherence to Antiretroviral Therapy (ART) in the DART Trial in Uganda and Zimbabwe: Statistical Analysis for Predictors and Consequences of Poor Adherence
TL;DRAbstract
Epidemiologisissa tutkimuksissa huono hoitomyönteisyys peittää ja laimentaa terapeuttisten hoitojen vaikutusta muuten hyvin suunnitelluissa kokeissa. Kliinissä kokeissa harvoin saavutetaan optimaalista tilannetta, ja siksi huonon hoitomyönteisyyden syyt ja seuraukset muodostavat kiinnostavan tutkimuskohteen. Hoitomyönteisyyden mittaaminen ja analysointi on suuri haaste tilastollisten menetelmien kehittäjille.\n\nTässä työssä analysoidaan 3316 HIV-potilaan muodostamaa kohorttia. Potilaat, jotka aloittivat ART-hoidon kolmessa hoitoklinikassa Ugandassa ja Zimbabwessa, arvottiin kahteen hoitoryhmään, (i) laboratorio- ja klinikkamonitorointi (LCM) ja (ii) pelkkä klinikkamonitorointi (CDM). Hoitosuunnitelman mukaisesti potilaat vierailivat klinikoissa 4 viikon välein, ja hoitomyönteisyyttä mitattiin tällöin muun muassa palautettujen lääkkeiden määrän (drug possession ratio, DPR) ja kyselylomakkeen avulla. Keskimääräinen hoitomyönteisyys parani huomattavasti ensimmäisen vuoden aikana, jonka j
Chat with Paper
AI Agents for this Paper
Epidemiologisissa tutkimuksissa huono hoitomyönteisyys peittää ja laimentaa terapeuttisten hoitojen vaikutusta muuten hyvin suunnitelluissa kokeissa. Kliinissä kokeissa harvoin saavutetaan optimaalista tilannetta, ja siksi huonon hoitomyönteisyyden syyt ja seuraukset muodostavat kiinnostavan tutkimuskohteen. Hoitomyönteisyyden mittaaminen ja analysointi on suuri haaste tilastollisten menetelmien kehittäjille.\n\nTässä työssä analysoidaan 3316 HIV-potilaan muodostamaa kohorttia. Potilaat, jotka aloittivat ART-hoidon kolmessa hoitoklinikassa Ugandassa ja Zimbabwessa, arvottiin kahteen hoitoryhmään, (i) laboratorio- ja klinikkamonitorointi (LCM) ja (ii) pelkkä klinikkamonitorointi (CDM). Hoitosuunnitelman mukaisesti potilaat vierailivat klinikoissa 4 viikon välein, ja hoitomyönteisyyttä mitattiin tällöin muun muassa palautettujen lääkkeiden määrän (drug possession ratio, DPR) ja kyselylomakkeen avulla. Keskimääräinen hoitomyönteisyys parani huomattavasti ensimmäisen vuoden aikana, jonka j
Keywords
Chat
Click to start Chat